Aloitetaan vaikkapa uusimmasta tulokkaasta - Beyond the Grave (Gungrave). Yasuhiro Nightow'n art ja hahmodesignit ovat kovasti mieleeni, ja sen takia kyseiseen animeen tutustuinkin - Grave nousi voittamattomaksi suosikiksi, vaikka ei kuitenkaan yltänyt hyperfanityttöilykastiin vaan "jee, kiva tyyppi"-listalle. Vakavahenkisyys ja hiljainen karisma (srsl - hahmo ei sanonut varmaan viiteen ensimmäiseen jaksoon kuin pari sanaa yhteensä! Puheliaisuus nousi mukavasti eteenpäin mentäessä, ja flashbackin loputtua sama uudestaan..) vetosivat, mutta.
Grave ei ole suinkaan pitkä ja jykevä, omista nippelintäytteistä pukua ja _isoa arkkua jossa on ties mitä aseita sisäänrakennettuna_. Periaatteessa hommaa voisi helpottaa Graven toisella asulla, mikä ei kuitenkaan poistaisi proppiongelmaa - ei Gravea ilman arkkua! Eri asia on tietty animessa usein vilistänyt pukuversio jossa hänellä oli vain pitkä nahkatakki ja kalastajanhattu, mutta siinä ei ole enää hahmon tuntua, varsinkin kun silloin pitäisi olla erityisesti kokoa ja oikeaa fiilistä mukana.
Toinen vaihtoehto olisi myös Brandon Heat - joksi Gravea kutsuttiin ennen tiettyä tapahtumaa joka spoilaisi enkä siis kerro haha - ja hänen ensimmäinen (vasemmalla) tai toinen "versionsa" (kolmatta en suostu edes ajattelemaan; lyhyet, taakse sliipatut hiukset eivät vain sovi Brandonille), mutta puvut eivät kamalasti houkuta enkä ole niin kiintynyt Brandonin persoonaan, että melkein pelkästään sen varassa lähtisin luomaan hahmouskottavuutta ja tunnistettavuutta. Joten Grave on suuri ei-ei.
Seuraavana on vuorossa lisää Nightow'n tuotosta. Nicholas D. Wolfwood (Trigun ja Trigun: Maximum) on yksi lempihahmoistani sarjassa, vaikka en hänestä ole kovin yhtenäistä kuvaa saanut; lie mistä johtuu, omasta aivohäröämisestä, loogisen ajattelun puutteestani vai jostain ihan muusta. Mutta kuitenkin, Wolfwood on erittäin symppis kaikkine puolineen, ja lisäplussaa nimestä!
Kuten kuvasta näkyy, ei itse puku ole kinkkistä nähnytkään. Hyvin pitkälti peruspuku pienillä muokkauksilla, onnistuisi, mutta tässäkin tapauksessa se kriittinen ja ratkaiseva kohta löytyy muualta - proppi, The Punisher.
Niille, jotka eivät ole tutustuneet sarjaan tai tiedä siitä muuten juurikaan, Wolfwoodin mukanaan kantama isokokoinen risti sattuu olemaan pyssy. Ristin pitkässä päässä on konekivääriä muistuttava sarjatulitusmasiina, ja vastakkaisesta pystyy ampumaan ohjuksentyyppisiä räjähteitä. Oikein mukavaa siis, ja koko häkkyrän huitomiseen ja tulittamiseen käytetään pääasiassa yhtä kättä tuossa ristin keskellä olevassa pääkalloa muistuttavass väkerryksessä. Aseessa on pari liikkuvaa osaa, ja sen ympärille ei-tappelutilanteissa kääritty, soljin varusteltu nauha lentää ketterästi pois ympäriltä kun tarvitsee täräyttää jotakuta päähän.
Koska olen tämänkin suhteen hyvin pakkomielteinen asiasta, niin ei, ei Wolfwoodia ilman The Punisheria, eikä Wolfwoodia koska en todellakaan tule koskaan saamaan aikaiseksi lähellekään hyvää ristipyssyä.
..Kenellekään ei varmaan jää epäselväksi tämän puvun kohdalla, että mistä kiikastaa. *köhköh* En vain voi sille mitään, että Volug (Fire Emblem: Path of Radiance) on yksi pelisarjan lempihahmoistani (joita on btw ihan liikaa) monellakin tapaa. Ulkonäkö nyt tietysti - eläinpiirteet, tatuoinnit, korut, vaatetus (ja sen puute...), tykkään. Toisekseen Volug ei osaa puhua pelin yleistä kieltä eli leikitään nyt tässä tilanteessa että suomea, vaan hän puhuukin muinaista kieltä. Tällä kielellä ei ole ääntämystä, paitsi yhdessä cutsceneissä esiintyvässä laulussa, joten ei tarvitsisi huolehtia mongerruksestani ja sönkötyksestäni! Kolmas asia on se, että Volug - tai kuten insidevitsiksi kehittyneellä nimellä "Susipoika" - on laguz-lajia, eli pystyy muuttumaan ihmishahmosta eläinhahmoon ja toisinpäin. Tämä ei tietenkään tulisi näkymään cosplayssa, ellen sitten tee fursuitia ja harrasta quickchangea, mutta lisää hahmon pisteitä silmissäni.
Periaatteessa voisin bindata ihonvärisellä kankaalla, kuten monet ovat paljastavissa miespuvuissa tehneet, mutta itse en tahdo lähteä siihen. Vaikka se onkin hyvä keino, erottaa siitä liian selvästi että nyt on nainen hyppelemässä ilman paitaa, eikä se peitä muuta naisellisuutta. Ja nuo vatsalihakset...! Ei tällä kropalla.
Tässä vaiheessa jotkut ovat varmasti "hei, viimein hahmo jonka tunnen!". Kyllä, pakko myöntää; siitä ei pääse yli eikä ympäri, että olen auttamaton Alphonse Elric (Fullmetal Alchemist) -fani. Sekä metallina että lihana. Namnam.
Alphonsen haarniska on ollut jo piitkän aikaa mietteissä taka-alalla. Olisi hyvin eeppinen ja pysähdyttävä näky; (luultavasti) noin kaksimetrinen haarniskakyhäelmä kävelemässä vastaan. Joskus tuli leikittyä ajatuksella haarniskan sisäpuolesta, että miten saisi sen tarpeeksi isoksi niin että kypärän pois ottaessa pää tulee näkyviin, mutta en onneksi ehtinyt suunnitella liikaa - toteutus ei tule luultavasti koskaan onnistumaan.
Arun (ei, en sano "Alin", sillä siitä tulee mieleen beduiinit) kanssa on sama ongelma kuin Graven sekä Woldwoodin kanssa; prop-- ei, vaan materiaali jota en osaa työstää. Softis, lasikuitu, polyuretaani - en tiedä mistä kaikesta tuota voisi edes lähteä kasaamaan - ovat kaikki taitojeni ulkopuolella. Softiksesta osaan tehdä yksinkertaisia muotoja ja muita mahdollisia materiaaleja olen työstänyt vielä vähemmän, joten tulevaisuusnäkymät tämän suhteen ovat melko heikot. Yritän hiljalleen tutustua erilaisiin materiaalivaihtoehtoihin eri pukujen myötä, ja yritän jaksaa uskoa, että vielä jonain päivänä tämä tekele onnistuisi. Mutta ainakin kypärän aion joskus kasata, maksoi mitä maksoi!
..Ja lisättäköön loppuun vielä yksi puoliksi vitsillä mietitty hahmo. Ei todellakaan tule toteutumaan, mutta ajatuksella on hauska leikkiä! Eihän paljas rintakehä, ihoon sulautuvat housut, kaikki lentelevät osaset ja neljä kättä ole haaste eikä mikään. Kyseessä siis yksi summon spirit, Origin (Tales of Symphonia).
"If you want a pact with Origin, then you MUST DIE" kuten eräässä lolz-videossa todettiin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti