The brightest star in the sky, Brave Vesperia - kuvasatoa photoshootmiitistä ja Gaalasta

Hei! Viimein sain aikaiseksi editoida muutamat kuvat, jotka nyt iloisesti länttään tähän. Tuntuu että yksittäiskuvia omasta puvustani on todella vähän, mikä ehkä johtuu siitä että vaikka ideoita olisi ollut, en osaa tuoda niitä tietoisuuteen ellen itse ole kameran takana. Paradoksi?
Kuvien henkilöt tämän listauksen "Tales of Vesperia"-kohdan mukaan, kuvat on ottanut ryhmämme Karolin sukulainen ja Vorona.

Ja tajusin juuri ettemme ottaneet yhtään Brave Vesperia -kuvaa, eiih!

pensaikossa tapahtuu......

Arvon syntymäpäiväsankarien molempien hahmot sattuvat fanittamaan Yuria (vähän liiankin kanssa). :--D

Peruukki harittaa, silmämeikittömyyden takia silmät vähän katoaa ja kulmista katosi tummuus jossain päivän aikana, mutta jostain syystä pidän itse tästä kuvasta hirmuisesti. u_u

Seuraavalla kerralla olisi luvassa luultavasti pukupäivitystä, kun saan hieman paitaa etenemään. Pitäisi katsoa onko meillä vielä silitysnauhaa vai kipaisenko sitä ostamaan, mutta muuten puku on jo - ihme ja kumma - melko hyvällä mallilla tulossa suunnittelun ja toteutuksenkin suhteen. Siihen asti! o/

Creepy!cute!ossan is too much for Yuri.

Onward to Kotka! - viime metrit ennen photoshoot-miittiä

Ensalkuun, Animeconin sunnuntain kuvia saatte odottaa, sillä odotan kaverin kameran otoksia. Kyllä ne ovat tulossa! Joskus.....
Noin 20 tunnin päästä olen Kotkassa, kauan odotetussa cosplayryhmämme photoshootissa, ja viime päivät ovat menneet aika lailla puvun kanssa puuhaillessa. Pari viikkoa taaksepäin, Lintsimiitin jälkeen iski tajuntaan että shoottiin on enää kaksi viikkoa, enkä suinkaan ensimmäistä niistä viettänyt täysin lomaillen. Mutta nyt näyttää jo oikein hyvältä, muutama pikkujuttu puvun suhteen on vielä hoidettavana, ja pakkaamisen jälkeen on kaikki kunnossa.

Nappihässäkkä - onneksi tuntuvat pitävän ihan hyvin kontaktiliimalla.

Bootcovereiden kanssa kävi onni onnettomuudessa - kirpparilta satuin löytämään jotkut vanhat työkengät (turvakärjelliset! ei haittaa vaikka Zagi talloisi varpaille :DD) _eurolla_, ja päällysteet istuivat niihin melkein jopa paremmin kuin alkuperäisiin kenkiin; lisäksi nämä on huomattavasti helpompi laittaa jalkaan kun kankaat on liimattuna kenkiin kiinni. Nämä ovat nyt järjestyksessä neljännet tai viidennet tekemäni bootcoverit, ja sanoisin että selkeästi parhaimmat. Näin kyllä tykkään sanoa melkein kaikesta mitä olen juuri saanut tehtyä, mutta, noh...

'scuse me, but whut iz thiz?

Yurin vyö oli pitkän aikaa suurin murheenkryynini. Minna kuitenkin huomautti, että erään doujinshinsa takakannessa on ohje mitenYurin vyön solmu solmitaan, mikä oli hyvin suuri helpotus sen tekemiseen! Tämä vyö oli myös siitä hyvin erikoinen, että kerrankin maltoin tehdä kunnon kokeilukappaleet toisesta kankaasta ennen kuin ryhdyin oikeiden kankaiden kanssa säätämään.

Tältä se edestä tulee näyttämään. Kaksipuolinen tarra on rakkaus. ♥

Sain alennuksella hieman ryppyyn vetänyttä keltaista kangasta, josta väänsin vyön koristelut. Kangas osoittautuikin melko kummalliseksi tapaukseksi, sillä se tuntui toiselta puolelta karhealta ja toiselta puolelta taas melkein kuin vahakankaalta, ja liimautui itseensä kiinni jos silitti liian kuumalla raudalla. Pienen taistelemisen jälkeen se kyllä suostui suht siististi istumaan vyöhön, ja nyt siitä puuttuukin enää vetoketju - en saanut kokeiluista huolimatta solmittua vyötä tarpeeksi tiukalle ja pitäväksi niin että se samalla myös näyttäisi hyvältä, joten kontaktiliima ja vetoketju käyttöön.

Malli vs. tuotos, vain toinen pikkupallura puuttuu.

En muista montako kuukautta siitä on, kun tein Yurin paidan, mutta joka tapauksessa siitä asti olen vetkutellut liilojen kuvioiden ja kauluksen korjaamisen kanssa. Yksi ehdottomasti kamalimpia kohtia koko puvussa on juuri paidan kaulus - en saanut sitä juuri mitenkään viisaasti korjattua, joten olen miettinyt että Traconiin leikkaisin koko kaulusosan irti ja ompelisin uuden. Saa nähdä, miten jaksan, muistan ja ehdin.
Tällä hetkellä suurimmaksi ongelmaksi puvun kanssa on noussut - kuten jo aiemmin olen sen kanssa tuskaillut - bindaaminen. Viimeisin kokeilukerta tuotti viimein hyviä tuloksia, kun Wepiltä sain Anikin kautta loistavan tutoriaalin teippibindaamiseen. Viimein teipit suostuvat pysymään, mutta kaksi ongelmaa vielä on; yksi pieni ja helposti korjattava, ja toinen isompi joka saattaa olla helposti korjattavissa tai sitten ei.

Ongelma numero yksi: Teippi ei tahdo tarttua itseensä. Reunat tykkäävät jäädä repsottamaan ikävästi ja pelkään, että ne irtoavat kun bindi on pidemmän aikaa päällä; tähän kuitenkin keksin ratkaisuksi armaan jesseteipin; vedän sitä urheiluteipin päälle pitämään osaset kasassa.

Ongelma numero kaksi:

Kahden eri kuvakulman kertomaa-- hei, kuka päästi Zagin sisään!

 

Bindauksen toimivuus.

Huomasin, että vaikka teipit suht hyvin suostuivat pysymään ja pystyin melkein jopa liikkumaan niiden kanssa (ja pukemaan paidan & liivin päälle orz), ei rinnanympärys kuitenkaan tähtitieteellisiä lukuja pienentynyt. Edestä päin katsottuna ei ongelma ole niin paha, mutta kun ottaa jonkin muun kuvakulman... Uhh. Miehiset rintalihakset -koko olisi ihan jees, mutta kun ne näyttävät vielä manboobseilta, niin ei ole hyvä. Shoottiin täytyy kiristää teipit huomattavasti tiukemmalle ja vaikka hieman sitä jesaria apuna käyttäen, mutta olen jo melkein fiksoitunut siihen että jessekorsettia en edes ajattele bindaamiseen. Leikitään sitten että Yuri on aloittanut rintalihausbodauksen, yritän hiuksilla peittää kurveja tai katsotaan kuvakulmat tarkkaan - mitä vain, mutta teipit on ja (toivottavasti) pysyy!

Lopputeaseriksi vielä Minnan huoneen ovensuussa otettu wip-kuva;

Boo-ya! Älkää välittäkö genderbendauksesta, en jaksanut bindiä kokeiluun vaikka Yurin paita onkin aina niin hauska pelkkien rintsikoiden kanssa.

Tällaista! Kuvan puvunkokeilusta puuttuu vyön vetoketju (jota ei kyllä näkyisi muutenkaan, ohoho), blastia ja - kuten varmaan huomasittekin - peruukki. Ja kaulakoru oli näköjään jäänyt kaulaan. Lisäksi ajattelin vetäistä Guyn miekan ympärille nauhaa ja kiikuttaa sitä mukanani, sillä Yurin oma miekka puuttuu vielä ja olo olisi melko turvaton kun Zagi voi hypätä veitsiensä kanssa mistä tahansa puskasta. Kirjaimellisesti. Trollaamaan tai taistelemaan.

Seuraavaksi on luultavasti luvassa siis Vesperia-aiheista photoshootsatoa tai lisää Talesia Turusta. Näkymisiin!

Takapakkia lisää niin että alahuuli tutisee - eikös siihen Desuun ollut enää muutama viikko..

Ei ole varmastikaan ensimmäinen kerta, kun luistan siitä mitä edellisen merkinnän lopussa olen lupaillut tai vihjaillut. Toissapäivään asti olin jo ihan fiiliksissä hehkuttamassa kuinka Yurin bootsit etenee hienosti kenkuista kankaista huolimatta, mutta kas, nyt tekee mieli paiskata koko puku perseeseen ja hengata koko Desu normikuteissa. Kävin nimittäin käyttämässä noita kenkiä suutarilla (rikkoutuneet kannat, anyone?) joka kylmästi totesi että niitä ei voi korjata. Well, shit. En ollutkaan kuin verta ja hikeä vuodattamalla saanut toisen bootcoverin istumaan hyvin kengän päälle ja toinenkin on hyvässä vaiheessa. Pitäisikö tässä lähteä ostamaan uudet, vaillinaisiin covereihin sopivat kengät, tehdä coverit kokonaan uusiksi uusiin kenkiin (varsinkin kun sen ainoan kerran onnistuin ostamaan _juuri_sen_oikean_määrän_kangasta_ eli ylimääräistä ei jäänyt), mennä rikkinäisillä kengillä (niillä kun kuitenkin pystyy kävelemään muttei ole hauskaa eikä varmastikaan kengille mukavaa hommaa) vai mitä perkelettä.

Noh, sillä välin kun ryven epätoivossa ja yritän potkia itseäni vaikka vyön kimppuun, katsokaa vaikka näitä kuvia joita piti heittää bootcoverien ilon ja edistyksen merkintään.

Napithan ei onneksi tästä farssista kärsineet. Massatuotanto epäonnistui joten piti väsätä jokainen erikseen.

Kuusitoista nappia per kenkä eli kolmekytkaks kokonaisuudessaan. Hauska kun kaikki on ihan eri mallisia ja kokoisia assdfsg mutta nyt en jaksa välittää.

Näyttääkö se kengältä?

ITKEN.

And so time went on and things happened - edistystä tapahtuu hiljalleen

Kuten otsikko sanookin koko merkinnän tiivistettynä; päivät vierivät ja jotain tapahtuu. Vähän kerrallaan, mutta pienistä puroista muodostuu iso joku aina jossain vaiheessa. Bakacon on kolmen viikon päästä (asddfg kolme viikkoa aaaargh en saa mitään valmiiksi-- *head/desk*), ja painopisteenä onkin ollut lähinnä Chase ja hobo!Phoenix.

Gangsta yo. Yuri roikkuu kaapinovessa, btw.

Hobolla on asiat mallillaan - pipo check, peruukki check, kulmakarvat check. Housut ehkä on (pitää vielä tarkistaa ovatko yhdet housuni sopivat rooliin), hupparista puuttuu yksi hiharaita, vetoketju ja hupun nyöri. Kengät..

Olkisandaalit x nahkabootsit.

..ovat ehkä tässä. Sain kirpputorilta 20 sentillä, ja melkein täydelliset vielä! Hieman korkoa, nahkaa päältä. Vaatii pientä tekonahkapäällystämistä, mutta se on nopea homma. Pääsen viimeinkin ihan syystä hypistelemään kangaskaupan tekonahkapalasia..! *w*

Tosin tässä on pieni mutka matkassa. Jos en Vapun cosplaypiknikkiin mennessä (tai no, sanotaan että edeltävään perjantaihin mennessä) löydä Chaselle kenkiä, niin nämä kokevatkin muodonmuutoksen vaaleansinisempään suuntaan. Sitten saa Hobo tyytyä toisiin kenkiin.

Lisäksi sain peruukkipakettini tuossa ~viikko taaksepäin. Olin aivan äimän käkenä, luulin että ne eivät ehtisi Vapuksi (..kirjoitetaanko vappu muuten isolla vai pienellä?) ja saisin hylätä haaveeni että pääsisin kuvaamaan Chasea jo ennen ensimmäistä conia, mutta onni osuikin kohdalle. Täytyy vielä ylistää peruukkimyyjää, kun on hyvää laatua peruukit, nopea toimitus ja ei nyt niin pahat hinnatkaan!

Beware of the zombieface!

Ensimmäiseksi, Chasen peruukki. Väristä en oikein osaa sanoa mitään - se kun tuppaa vaihtelemaan kesäpuvun artin, talvipuvun artin ja itse pelin (ja vielä eri screenshottien) välillä. Peruukkini väri osuu parhaiten ehkä jonnekin talvipuvun ja pelin väliin, mutta ei sen väliä vaikkei olisi täydellinen; itse pidän siitä todella paljon. Kuitu on mahtavan tuntuista hiplata ja se on todella sileää. En tiedä, uskallanko edes lähestyä sitä saksien kanssa, mutta pakko kai se on.

..Miksi tuosta peruukista tuli ensimmäiseksi mieleen Sonic.

Toinen yksilö oli hieman etukäteisosto ensi vuoden kesää varten, mutta sainpahan postikuluja kympin vähemmän! Sininen pehko oli lyhyempi ja tuntui aluksi hieman erikoiselta; ihan kuin sen tyvi olisi ympätty täyteen ihan solmuun mennyttä kuitua. Se kuitenkin selvisi päähän vedettyä, sillä luullakseni sen tarkoituksena on nostaa sitä pöyhkeämmäksi ja luonnostaan piikikkääksi. Peruukki olikin heti hauskasti pörheä kun hieman sormilla haroi, eiköhänm tästä kelpo pörröpää-Ike saada! Pitää vain keksiä hyvä säilytyspaikka, etten epähuomiossa tee kauheuksia vuoden aikana.

Ensi viikko kuluukin lähinnä Chasen viimeistelyssä, josta tulee ehkä seuraava merkintäkin jos vain jaksan ja muistan kuvata valmistumista, ja sen jälkeiset kaksi viikkoa paahdan täysillä Hobon kanssa. Lisäksi täytyy hieman mainostaa; olen Bakaconissa molempina päivinä taidekujalla myymässä tuherrusta jos jonkinmoista, saa tulla moikkaamaan~ 8) Toisena päivänä se kannattaa, suunnitelmissa oli Chase-cossin yhteydessä jakaa appelsiinikarkkeja pöydän luona pyörähtäville. Oranges will take over the world!

Ja loppuun vielä ainoa merkittävä, toivottavasti viimeiseksi jäävä takaisku.

Yurin tulevista bootseista meni sisäänajaessani niitä korot. Molemmista. Kengistä. Samasta. Kohtaa. ...täytyy heittää ne suutarille, kiinnyin niihin liikaa metsästääkseni uudet. :<

"....mun tekisi jostain syystä mieli cossata Tukaania" - addiktio, peruukkihässäkkä ja muuta

En ole huomattavaan aikaan toteuttanut yleistä tapaani innostua jostakin animesarjasta niin paljon, että maratoonaan koko sarjan melko rivakkaa tahtia ilta- ja yöaikaan ja hehkutan sitä seuraavat viisi viikkoa (esimerkkeinä Kyou Kara Maoh!, Yakitate!! Japan ja Dragon Ball GT [...]); lähinnä varmaan siksi, että viimeaikaiset sarjat ovat olleet uutuuksia ja vielä vaiheessa, eli mitään massakatsomista ei voi harrastaa kun kerran viikossa putkahtaa vain yksi jakso näkyviin. Nyt kuitenkin, kiitos Mapen, olen innostunut taas uuden sarjan pariin, ja muutamat kaverit varmaan tietävät ja ovat huomanneet pienen - vain ihan pienen - additioni.

"Mitä, se katsoi taas kymmenen jaksoa päivän aikana?!?

Kyllä. Olen kuluttanut viimeisen alle kahden viikon aikana liian paljon aikaa Inazuma Eleven -nimisen futisanimen parissa; tarkalleen ottaen 102 jakson verran. Eeppiset Urheilusarjat™ tiedetään (Prince of Tennis varmaan tutuimpana kaikille), enkä olisi Inazuman räiskyvien spesiaali-iskujen ja "miten tätä voi edes sanoa jalkapalloksi"-meiningin pariin koukkuuntunutkaan, ellei Mape olisi itse ollut siitä niin innostunut. Mikäs tässä, eikun eteenpäin vain. Jos tahtia vain saisi hillittyä, niin onnistuisi tärkeämpienkin hommien tekeminen ilman viimeisen illan paniikkia.
Ja kaikkia kiinnosti. Mutta ihan vain sen takia, armaat kanssacossaajat, että vielä joku päivä toteutamme cosplayryhmän kyseisestä sarjasta! Osaatte sitten varoa värväysbuumia. Ja tosiaan, mahdollisia hahmojahan ei sarjasta puutu - eikä tässä ole vielä läheskään kaikki!
(Ja otsikkohan tulee siitä, että minun ei todellakaan tee tuntemattomasta syystä X mieli cossata Tobitakaa eli Herra Tukaania.)

Öh, krhm.

Siis, oli jotain varsinaisesti asiaan liittyvää sanottavaakin.
Jotkut ehkä muistavat, kun mainitsin edellisessä (tai ehkä jo sitä edellisessä?) tekstissä peruukkisäädöistä. Tarinan vaihtoehtoinen nimi on "Kuinka Juusto osaa käyttää eBayta". Olipa kaunis päivä, kun Juusto selasi taas peruukkikirjanmerkkejään ja mietti, miten olisi neljä valittua peruukkia parasta ostaa. eBay-myyjällä oli ilmeisesti jokin tarjous postikuluista; mitenköhän saisi halvimman kombinaation? Nyt ei kuitenkaan olisi tarpeeksi rahaa ostaa niitä, sillä halvimmaksi tulisi ostaa useampi kuin yksi kerralla mutta siihen  ei riittäneet varat. Niinpä Juusto päätti kokeilla, miten postikulut menevät; hän klikkasi kerran, klikkasi toisen, ja huomasi eBayn ilmoittavan jotakin: "Congratulations, you've succesfully purchased this item!" Pitipä sitä tuijottaa toinenkin hetki.
Ja joo, tulipa sitten vahingossa ostettua Yurille peruukki. :---D Olisihan sitä aina voinut perua tilauksen, mutta en viitsinyt alkaa säätämään asian kanssa, kun olisin kuitenkin samaisen peruukin vähän ajan päästä tilannut. Onneksi oli siihen yhteen varaa! Ja kävikin niin, että kun pienestä maksamisprobleemasta päästiin, tuli peruukki melkoisen nopeasti (olisikohan ollut viikko tai puolitoista) ja vielä kirjattuna pakettina kotiin, mikä riemastutti vanhempia hieman yli seitsemän aamulla vapaapäivänä. Paketin avattua kyllä viimeisetkin ostamisesta tulleet harmitukset häipyivät.

Varo, Yuri, plasmateevee hyökkää!

SE. ON. KAUNIS. Ihanan tumma ja sileä ja kiiltävä ja ja ja-- *w* Ensimmäinen pitkä peruukkini, ja olen kyllä aikamoisen helpottunut että se on näin hyvää laatua. Ja melko lailla oikeaa väriäkin, mikä tosin on hyvin kyseenalaista määritellä, sillä Yurin hiusten väri tekee kauniita kilometriloikkia sävyissä pelin, official arttien ja piirretyn animaation välillä. Väri on kuitenkin paras niistä vaihtoehdoista, mitä löysin; kaikki olivat liian vaaleita ja kirkkaita, ja halusin nimenomaan enemmän mustaan kuin siniseen taittuvan. Tässä näyttäisi olevan mustaa kuitua purppuran seassa, mikä sopii hyvin. Olisihan tuo voinut olla hieman enemmän violettiin päin, mutta en valita yhtään. Pidän tästä kovin.~
Peruukkikokeilun yhteydessä etenin myös hieman paidan kanssa. Sain loput hakaset eteen kiinni ja taisteltua hieman kauluksen kanssa. Lisäksi teippibindaus osa kaksi tuotti hyvää tulosta; joskohan kolmannella kerralla ottaisin Minnyn avuksi niin saisi koetettua, saisiko teipit vielä paremmin. Täytyykin muistaa käväistä apteekissa ostamassa lisää teippiä.

Lisäksi näin pitkän, ei-Suomilaatuisen peruukin myötä (..järkytys, tajusin että kaikki aiempani ovat olleet Punisperuukkeja vaikka suht jees ovatkin olleet) alan opetella myös peruukkien säilyttämistä niin, että ne pysyisivät hyvinä. Anikista bongaamieni ohjeiden mukaan laitoin kuidut letille - tässä vaiheessa huomasi todellakin, miten runsas tämä peruukki onkaan - ja takaisin verkkopussiinsa. En tähän hätään parempaa keksinyt, niin laitoin koko komeuden takaisin pahviseen postipakettiinsa ja kaappiin. Eiköhän se siellä pysy siihen asti, että muokkaaminen tulee conin/shootin lähestyessä ajankohtaisemmaksi. Nyt pitäisi miettiä, mitkä peruukit ostan seuraavana; tällä hetkellä ajankohtainen on oikeastaan vain Chasen pehko, sillä Ike(/mahdollinen Simon) tulee vasta (loppukesälle tai) ensi vuodelle, ja en ihan vielä luota siihen, että talven penkkareihin kaavailemani Klavier on niin pitävä ratkaisu että sille peruukkia uskaltaisin vielä tilata. Kuitenkin tulisi halvemmaksi ostaa kaksi noista tai jopa kaikki kolme kerralla, mutta se taas sotii kukkaroani vastaan. Hmm, tätä sietää miettiä.

Ja näin loppuun tämänpäiväinen löytöni:

Näistä tulee Yurille komiat bootsit <3

Mikäs tässä ollessa, kevättä pukkaa ja silleen - hiljalleen hyvä tulee?

Nyt, viimein! Viimein! Se kauan puhumani wip-päivitys, josta olen aina maininnut mutta jota ei ole koskaan tullut kroonisen saamattomuuden takia.
Yleensä arkena, kun kuljen koulussa, olen poikkeuksia lukuunottamatta kotona aikaisintaan vajaa puoli viideltä. Illat menevät lagatessa eikä tarmoa oikein riitä mihinkään; tulee aina pohdittua, että pitäisi tehdä sitä ja tätä, mutta jumitun vain tietokoneen ääreen tai sohvalle nysväämään jotain. Tämä jakso on kuitenkin ollut hieman poikkeuksellinen - myöhäisiä aamuja, jee! Ainakin teoriassa, sillä kuka nyt heräisi kuudelta ensimmäiselle tunnille, odottaisi koululla (tai sen lähiympäristössä) viisi tuntia ja menisi viimeiselle tunnille. Viisi tuntia. Etenkin kun poissaolot eivät enää mene vanhempien kuittauksen kautta, hahahaa.
Näin ollen siis eilen perjantaina, kun hyppäsin vasta yhden jälkeen lähteneeseen junaan ja heräsin vähän ennen yhdeksää, mikäs olisi hyvää tekemistä? Cosplayt tietenkin!
..Ja niin, kuvien värit ovat aika tehokkaasti perseellään. Photoshoppaustaitoni eivät tunnu ainakaan paranevan kevätflunssan puuduttamana.

Rakastan tuota Billie Joen kuvaa kaapinovessa. ♥

Yurin tilanne alkaa näyttää aika hyvältä; paita ja liivitsydeemi alkavat olla aika lailla kasassa. Sain ommeltua paidan hihansuihin purppurat käänteet ja helmaan sekä kaulukseen loput liilat reunat. On se jännä, miten en alkuun millään jaksanut niitä laittaa ja vetkuttelin niiden kanssa useamman kuukauden, ja kun ryhdyin hommaan niin meni ehkä puoli tuntia yhteensä ompeluissa ja silityksissä. Tuli taas todistettua, että aloittaminen on se vaikein kohta..

Kuvan liilojen kuvioiden siisteysaste on melko keskitasoa; suorilla kohdilla siistimmät, kaarteissa ja saumakohdissa...ei ihan niin siistit.

Liiviosasta puuttuu enää musta pallo selkäpuolen kuvioiden keskeltä, ja paidasta myöskin pallurat kuvassa olevien kaarikuvioidem sisältä. Lisäksi paidan etupuolelle tulee vielä kaksi liilaa kuviota, joiden tekoa en odota innolla; etenkään reunojen taakse silittämistä, urrrh. Vaikka selän kuvio onkin paljon, paljon monimutkaisempi kuin etupuolen kuviot ovat, tulee se silti olemaan melkoista nyhräämistä ja silitysraudalla sormien polttamista. Ei kiva.

Yurin etenemisaste on melko hyvä, otaksun. Jos Minna ja Elzy saavat Ravenin ja Zagin valmiiksi Desuconin Tales-esitelmään, niin silloin on myös Yurin deadline; muussa tapauksessa pitää valmistua ennen kesän photoshoottia(?) ja viimeistään Traconiin. Kuitenkin kun miettii, että peruukki on jo matkalla, paita & liivi kaipaavat lähinnä vain viimeistelyä kuten myös blastia, housut on nopea juttu ja siten vain kengät tuottavat suurempaa työtä (ja miekka, mutta jos deadline on Desu, siihen en sitä varmaan edes yritä saada valmiiksi), alkaa jo aiemmin kertyneet aikataulupaineet hälvetä. Nyt onkin aika keskittyä Hoboon♥!

" °0° "

Hobosta ei ole vielä muuta valmiina kuin pipo (ja sen merkistäkin puuttuu vielä reunojen värjäys; musta pistää liikaa silmään), mutta se on periaatteessa nopeasti kasassa; huppari, housut ja kengät etsiskelen kirpputoreilta ja UFFilta ja harrastan pikkumuokkailua. Jos onni osuu kohdalle niin toivottavasti löydän myös hyvän avattavan kaulakorun, ja jos aikaa jää niin teen hupparin alle myös tällaisen paidan - en tiedä tuleeko kevät olemaan kuinka kuuma, etenkin sisätiloissa pipo + peruukki ja huppari päällä, ja täysvalkoinen paita olisi tylsä.

Syy yksi, miksi Hoboilen Bakaconissa: puku on rento, mikä on hyvästä kun istun molemmat päivät taidekujalla (toisena päivänä Chase). Syy kaksi: samaisella taidekujalla sattuu istumaan myös Edgeworth! Pointing and shouting ensues. En malta odottaa. *u*

Niin, ja pitää muistaa ottaa "rypälemehupullo" mukaan. Wink wink, rypälemehua.....

"...Did someone say 'grape juice'?"

Taikavoimat rannekorussa - Yurin (blastian) vaiheet, osa 2

Kestikin vähän kauemmin ennen kuin sain edistymispäivitystä kasattua, mutta tulikin hieman mutkia matkaan; paidan kanssa on väkerrelty liiloja siihen kiinni, eikä mitään maailmalla julistettavaa edistystä ole tullut. Kuitenkin sain joitakin päiviä taaksepäin hienoisen innostuksenpuuskan, ja tuli katsottua hieman yli kymmenen jaksoa Slayersia ja samalla tehtyä Yurin blastiaa sekä neulottua Hobopipoa. Kivasti tuli edettyä kummassakin, animussa ja cosseissa.
Olen näköjään unohtanut laittaa tänne kuvia ensimmäisestä liimaus- ja säätökerrasta kun kasasin tuon vinoneliähöskän, mutta whatever. Se sisälsi kiroamista, kontaktiliimaa sormissa ja vääntelyä että kääntelyä, eli ei mitään kovin merkittävää.

Vasemmalla vielä vaiheessa, oikeanpuoleisena hiekkapaperia odottaessa.

Uinumaan jäänyt blastianranka sai hieman eloa, kun viimein sain ostettua kontaktiliimaa (laiska ja unohtelevainen, kuka, minäkö?). Se oli ahkerassa käytössä, samoin kuin veitsi jolla jyrsin nuo kivan rouheat kolot ylä- ja alareunoihin. Hieman jouduin säätämään yksityiskohtien kanssa, muun muassa vinoneliö vaihtoi paikkaa alkuperäisistä suunnitelmista, mutta gessoamisen jälkeen se alkoi näyttää jopa yhtenäiseltä asialta! Hienoisen hiomisen jälkeen tulikin maalaaminen, hetki jota olin odottanut alusta alkaen - maalaus on aina se paras kohta.

Olisin mielummin halunnut spraymaalata blastian, ettei tuollaisia ikäviä pensselinjälkiä jäisi ja maali olisi tasaisesti, mutta minkäs sille voi, kun on rahaton ja kaapissa oli vielä ihan hyvää maalia tarkoitukseen. Olen vielä vähän kahden vaiheilla, laitanko kolmannen maalikerroksen, mutta ainakin näillä näkymin blastia olisi liki valmis lukuunottamatta mahdollista lakkausta. Kiinnityskohta tosin repsottaa hieman, ja pitäisi katsoa miten sen saisi hieman paremmin. Mutta se voikoon jäädä loppusuoralle tai mahdollisen uuden inspispuuskan alaiseksi; se ei ole kuitenkaan niin iso vikakohta, että kokonaisuus siitä hirveästi kärsisi. Ainakaan omilla kriteereilläni. :,D

"Moi, olen outo kulma pyöreässä muodossa!"

Seuraavalla kerralla selitän joko aiheesta "Juusto ajattelee liian cosplayaajasti katsoessaan animea" tai puvuista; esimerkiksi hobo!Nick saattaa edetä siihen mennessä melko hyvin, samoin Yuri. Tai sitten saan tilattua peruukit, ja tuskailen niiden kanssa teillekin!

"Hups, viikko coniin eikä pukua edes aloitettu" no more - onkohan jotain tullut jopa tehtyäkin?

Uudenvuodentervehdykset täältä raskaan plusnollakelin ympäröimästä kaupungista! Tammikuuta on ehtinyt vierähtää jo kaksi viikkoa - puolet, gasp! - ja ensi kesä alkaa jo häämöttää jossain putken päässä. Onnistuin kusemaan aika tehokkaasti suunnitelmani "joululomalla etenen ihan hirveästi Yurin parissa!!1" - Minnan kanssa huomattiin että puolivalmiit paita & housut oli ihan väärän väriset ja liiviä sain jokusen verran eteenpäin. Näinä kahtena tammiviikkona olenkin tehnyt ehkä enemmän cosplayn eteen kuin joulukuun puoleisen loman aikana. Nyt onkin aika pienelle väliaikakatsaukselle, kun muutama asia on saatettu melkein loppuunkin asti!

Yurin liivi-takki-tsydeemi (srsl, miksi sitä pitäisi kutsua?) on erittäin hyvällä mallilla - enää pitäisi silittää tukikankaat olkien kohdalle, ommella selän kuvioon ympyrä ja tehdä yleismaallinen siistiminen langanpätkistä ja huonosti ommelluista kuvionreunoista. Onnistuin jopa vasemmanpuoleisen kuvan nuppineulatun kulman ompelemaan melko siististi; siinä kohdassa olin onnistunut ompelemaan mustan reunan jotenkin oudosti vinoon, enkä tietenkään huomannut sitä ennen kuin kaikki muut reunat oli ommeltu melkein kokonaan ja olisi ollut pirunmöinen työ purkaa kaikki ja ottaa uusiksi. Onneksi onnistuin sen ompelussa, loppujen lopuksi.

Selän kuvio oli heti alusta lähtien se suurin ongelmakohta liivissä. Ehdin miettiä ties mitä ratkaisukeinoja; maalaamista, teippaamista, kirjomista.. Päädyin lopulta vaihtoehtoon X eli ompeluun. Leikkasin erillisestä kankaasta kuvion pienillä saumavaroilla, jotka silitin nurjalle puolelle ja ompelin niiden alta koko homman paikalleen. Ompelussa meinasi mennä hermot useampaankin otteeseen, mutta valmistuipa suht hyvällä tuloksella. Voisin tietysti viilata sitä loputtomiin ja nyhrätä pienimpienkin vikakohtien kanssa koko loppukevään, mutta luulen, etten omaa tarpeeksi energiaa ja aikaa siihen - etenkin kun hiukset tulevat kuitenkin peittämään kuvion suurimman osan ajasta. Oh the shame.
Seuraavaksi olisi tarkoitus mennä ostamaan paita- ja housukangas, ja blastiaakin pitäisi työstää. Kunhan kuumaliimapyssy ei tuhoaisi sulakkeita tai saisin ostettua uuden kontaktiliiman!
Liivin lisäksi olen kokenut suuria cosplaysaavutuksen tunteita. En ole luultavasti täällä kertonut - en tiedä, kuinka moni ei stalkkaa minua muualla eikä ole muita teitä vielä kuullut - mutta tämän vuoden tulevat pukuni kauniisti tuplaantuivat eli tuli kaksi lisää. Miten tässä näin kävi?

Sanokaa hei Chaselle!

Minnan Harvest Moon: Tree of Tranquilityn pelaaminen ei suinkaan saanut cossausintoani syttymään. Chase on ylisuloinen kokkipoika, joka rakastaa appelsiineja - ja helpot puvut, eli pakkomielle kehittyy hetkessä! Vasemmanpuoleinen on kevät- ja kesäpuku, oikeanpuoleinen taas syksyn ja talven asu, ja ajattelin tehdä kummatkin; suurin päänvaiva on  (kenkien lisäksi) esiliina, joka ei kyllä loppujen lopuksi ollutkaan niin suuri probleema - sininen versio valmistui eilen, tosin vielä mietin miten teen siihen sivujen saumat. Paidat ovat valmiina (mustaan pitäisi tosin vaihtaa valkeat napit), ja housutkin vain kaventamista vailla; peruukki ja kengät, ja voilà!

..En vain älyä, miksi tein kesäessun ensin, kun katsoo ulos ikkunasta. Sain kuitenkin kehitettyä sille eeppisen (teko)syyn, josta lisää joku toinen kerta kun asiat varmistuvat ja on aika mainostaa jänniä asioita..!

Badassiksi tulemisen vaikeus - Yurin vaiheet, osa 1

Omien olettamusteni vastaisesti olen jo saanut aloitettua ensi kesän puvun. Edistyminen on vielä pientä ja melko lapsenkengissä, mutta eiköhän se tästä - kohta alkava koeviikko ja sen jälkeen oleva syysloma ovat mitä mainiointa aikaa puvun tekemiseen, kun en kuitenkaan saa itseäni niskasta kiinni ja saa tehtyä mitään sen suurempaa puuhaa.



Tällä hetkellä ehkä suurin päänvaivani on Yurin blastia. Sen tulisi olla ranteenmyötäinen (en missään nimessä tahdo sellaista ikävästi hölskyvää...!) ja "ehjän" näköinen. Ryhdyin tekemään sille pohjaa 6-millisestä softiksesta ja päälle sitten kasaan muut osat ohuemmasta. Vasemmanpuoleisessa kuvassa näkyy nykyinen aikaansaannokseni - hieman reunoista repsottava mutta muuten hyvin pyöreä ja tukevasti istuva pohja ja muutama osa. Koko komeus on kasaamisen jälkeen tarkoitus maalata kokonaan, joten onneksi Hobbypointin paksumman softiksen värivalikoiman olemattomuus ei haitannut.



 Kiinnitysmekaniikan kanssa on ollut melkoinen sota pään sisällä. Rannekkeen tulee kuitenkin olla ihonmyötäinen, joten se ei voi olla sen verran iso, että sen saisi pujotettua käden yli paikalleen. Mikä sitten olisi hyvä kiinnitystapa?
Ryhdyin kokeilemaan vanhoista rintaliiveistä irtileikeltyjä hakasia, jotka on liimattu softikseen kiinni sisäpuolelle. Alkuun en ollut ollenkaan varma pikaliiman pitävyydestä, mutta sen kuivuttua ja testailujen jälkeen se tuntuu pitävän melko hyvin. Varaudun siihen, että ne jossain vaiheessa pettävät, mutta se on sen ajan murhe. Onhan tässä vielä hyvin aikaa miettiä tuota systeemiä.



Jouduin myös hieman miettimään hakassysteemiä - ne kyllä menivät nätisti kiinni kun kokeilin niiden kestävyyttä kuivaharjoitteluna, mutta ne eivät millään suostuneet menemään kiinni kun yritin saada blastiaa ranteeni ympärille - olin liimannut ne sen verran kauas reunasta (ettei reunojen sauma olisi liian iso), että softiksen reuna esti kiinnittämisen. Onneksi äkkäsin kuitenkin, että päälle tuleva neliökappale osuu sopivasti hakasten päälle, joten saatoin leikata niiden kohdille pienet vaot, jotta kiinnitys onnistui, eivätkä ne näy! Seuraavaksi pitäisi yrittää vähän vielä muotoilla pohjakappaletta ja fiksata pääliosat.
Lisäksi olen hieman jo leikkinyt takin kaavojen kanssa - en ole varma, pitäisikö tehdä erikseen liiviosa ja pitkähihainen alle, vai ommella siihen valepaita alle, mutta se jää nähtäväksi. Pitää kysellä siskolta mielipidettä kaavojen mittojen suhteen, sillä en oikein luota omaan arviointikykyyni kun yritän sovittaa puolikasta takakappaletta paikalleen ja peilin kautta olan yli vilkuilla, kuinka pitkälle reiden puolelle alareunan tulisi yltää. Ei ihan onnaa.

In the year 3000 - katsaus tulevaisuuden suunnitelmiin

Copypastaa livejournalistani mutta who cares %D
Ensi lukuvuosi tulee olemaan rankka. Kouluun panostamista, suunniteltu ahkerampi punttisalilla käynti ja muut harrastukset including piirrustusprojektit, kitaran soittamisen treenaaminen, siskolle ylppärimekon sekä oman vanhojen puvun ompelu.. Riittääkö siinä aikaa cosplaylle?
Jollain tasolla tekisi mieli vain jättää pukujen teko hetkeksi ja olla ottamatta paineita ollenkaan sen suhteen, mutta toisaalta, tänä vuonna paineet sijoittuivat aivan conin eteen kun en talvella tehnyt juuri mitään kesän pukujen eteen.. Hmm.
Saisinkohan tehtyä talven aikana hiljalleen pukua niin, että ei tulisi viime hetken paniikkia?
Se voisi olla hyvä tavoite - asettaa pieniä rajapysäkkejä, niin että takki on tiettyyn päivään mennessä valmis, peruukki kuukauden päästä siitä, jne jne.
Ensi vuoden coneja ajatellen ajattelin painottaa pääasiasa vähän muuhun kuin pukuiluun ja hengaukseen. Aion kiertää useampia ohjelmia kuin ennen sekä johonkin coniin tahtoisin myös vänkäröimään ja näkemään hieman conia toisesta näkökulmasta, ja tietty auttaa conin pitämisessä. Taidekujallakin ajattelin jossain conissa piipahtaa ja koittaa hieman saada tuottoa, ja sitä varten pitää panostaa piirtämiseen sekä muuhun materiaaliin mitä voisin sitten myyntipöydälle lätkäistä.
Mutta jos puvuista puhutaan, mitä sitten tekisin ensi kesäksi?
(..ai niin, taisinkin jo selittää näistä puvuista jotain aiemmin. Koittakaa kestää selitysintoani. :,D)
Yuri Lowell (Tales of Veperia) on luultavasti seuraavana vuorossa, eli olisi seuraajana Kratoksen aloittamalle ja Renegaden sekä Guyn jatkamalle Tales -putkelle. Ajatukset ovat jo tykänneet valua epäsopivina hetkinä siihen kuinka laitan Yurin peruukin tai että sopisivatko purjerenkaat kengänreunoihin.... ´ v `;;
En ole pelannut itse peliä, nähnyt vain joitakin pätkiä sekä leffan (mikä kylläkin sijoittuu ennen peliä), mutta Yuri on aivan mahtava persoona - badass, oman tiensä kulkija, ja.. noh, en nyt osaa selittää. Cool tyyppi. Siihen kun yhdistää hienot vaatteet, joiden kanssa joutuu tekemään hieman aivotyötä mutta ei kuitenkaan tarvitse mitään ammattitaitoa saadakseen osaset toimimaan, sekä mahdollisesti tulevaisuudessa siintävä Vesperia -ryhmä (ainakin Yuri, Estelle, Rita ja Repede) .... jotain niin hienoa.
Puku olisi myös sellainen, että jos itse olen tyytyväinen siihen, voisin pienten haaveideni mukaan osallistua johonkin cosplay-show'hun tai ehkä jopa kilpailuun. Pitää katsoa kestääkö kantti.
Lisäksi pääsisin jatkamaan miekantekemisen opettelua, jonka aloitan Guyn miekan kanssa. c: Ellen sitten tee jotain über-erikoista miekkaa.
JA PUPUNKORVAT <3
Kandidaatti numero kaksi Yurin jälkeen on Ike (Fire Emblem: Path of Radiance). Ja taas peli, jota en ole pelannut alkua enemmän, köhköh. >_> Mutta FE:n tapauksessa olen sentään nähnyt kun siskoni on pelannut sen kokonaisuudessa ja vähän lisääkin.
Ike on vähän tyhmä ja hidasälyinen, mutta hyväsydäminen ja luotettava. Sanoisin että ainakin alku kuulostaa minulta (hehe), ja muutenkin Ike tuntuu hahmolta johon voisin eläytyä suhteellisen helposti - kumpikaan meistä ei ole valtavan puhelias eikä päätä ole liian suurella älykkyysosamäärällä pilattu, mutta kaveria ei jätetä. :D
Lisäksi pääsisin leikkimään pitkään himoinneeni tekonahkan kanssa, jota en luultavasti pääsekään käyttämään Yurin vyöhön sen selkäpuolella olevan kangasmaisen solmimistavan takia. Mutta taas Iken vyö, rintasuojus ja ehkä myös nuo säärystinjutut.. *______*
Lisäksi muita hyvin houkuttavia pukuja olisivat nuori Klavier, Vaan, Shih-na..

...
SEKÄ KURIBOH JA ELIZABETH

eeppisyyden huipentumat