Mitä ovat raha, aika ja resurssit? - kun cosplay jää pakkotauolle

Tervehdys!

Eipä ole ensimmäinen kerta kun heitänkin välipostauksen jostain ihan muusta kuin mistä olen edellisellä kerralla puhunut, mutta tähän on varmaan jo totuttu.

Nyt kävi nimittäin sillä tavalla, että jouduin pienehkölle pakkolomalle cosplaysta. Viime viikot ovat olleet melko sähellystä ja kiirettä, kun alle kaksi viikkoa ennen koulun alkua sainkin tiedon että pääsinkin Jyväskylään linjalle, johon olin haussa ykkösenä hakenut. Tästä seurasi siis äkkisäätöä, eikä aiemmin juuri pahimpaan aikaan varattu Pariisinmatka auttanut asiaa, mutta kaikki saatiin hoidettua ja nyt olen majaillut muutaman yön Jyväskylässä koulun asuntolassa. Ihan kelvollinen paikka, ja keittiö on mahtava! Leipomon puolella päästään leipomaan jo ylihuomenna.

Tästä siis seuraa, että cosplay jää nyt vähän vähemmälle. Asuntolalla on melko tiukkaa sääntöjen ja hiljaisuuden kanssa, en saa opintotukea ennen maaliskuuta joten rahaa virtaa lompakosta pois surullisen nopeaa tahtia, enkä saa ompelukonettani tänne vähään aikaan. Tracon alkaa häämöttää jo melkein nurkan takana ja pukuni sinne on melkein alkutekijöissään, joten saa nähdä saanko sen ajoissa tehtyä. Mikään ei ole kamalampaa kuin sanoa ryhmälle "sori, mutta ei tule valmista", mutta nyt onneksi syypäänä ei ole pelkkä oma laiskuus ja saamattomuus.

Mutta saa nyt nähdä, asunnonmetsästys tuntuu omille prioriteeteille tällä hetkellä tärkeämmältä, mutta voi olla että ensi viikonlopun FT-miitti ja Shinoun photoshoottaus saavat taas ompeluvaihteen päälle ja Juuston kierimään lattialla tuskissa kun ompelukone on yli 200 kilometrin päässä.

Ja jotta Pariisi-derppejä ei olisi ainakaan liian vähän missään esillä, ottakaa edustusta hotellihuoneessa!

"Tää näyttää joltain zeppeliiniltä" - Tobitakan peruukki

Minun oli tarkoitus kirjottaa peruukkitaistelusta jo vähän aiemmin, mutta läppäri meni rikki ja kaikenlaista tapahtui. Nyt sain kuitenkin kuvat editoitua ja uuden koneen toimintaan, niin valoitan vähän asiaa mitä monet photoshootatessa ja conissa pyöriessä kyselivät: mitä ihmettä tuo peruukki on syönyt?

Lähtötilanne - kauniit, pitkät peruukit. Toisessa kuvassa Mapen Tsunami-peruukki, josta heitän myös muutaman wip-kuvan.

Tuntui melkein pahalta lähteä "tuhoamaan" kauniita peruukkeja, mutta Morgianan kanssa käyty henkinen taistelu helpotti tämänkertaista urakkaa. Olin ostanut liiloja peruukkeja kaksi, jotta kuitu varmasti riittäisi - ja hyvä niin, toinenkin peruukki lyheni melko reippaasti.

En tiedä oliko tämä nyt kovin hyödyllinen viritelmä, mutta siellä se on.

Tutoriaaleja selaillessani olin päättänyt, että käytän rautalankaa ja paperiliisteriä pohjana peruukin muodolle. Yritin saada rautalangasta tukevahkon peruskehikon, joka jaksaisi tukea eteen tulevaa "tötteröä".

Rautalankaa rautalangan lomaan.

Rautalangan muotoilu oli alkuun melko hankalaa: ensin piti saada perusmuoto ja tukeva kiinnitys, sitten piti myös katsoa että kehikko tulee oikealle kohdalle omaankin päähän. Muotokaan ei ollut helpoin, sillä aluksi se meinasi jäädä liian lyhyeksi ja pulleaksi, sitten taas oikean mallisena se tahtoi valua liikaa otsan päälle.

"Kukkakruunuinen mahou shoujo"

Tässä välissä pieni Tsunamitauko. Pinkkihiuksen hiuspiikit saivat aluksi pohjan samansävyisestä pahvista, joka on ommeltu kiinni peruukkiverkkoon.

Zeppeliinihän se siinä! Vaihtoehtoisesti myös valas.

Samalla kun Mape ompeli piikkejään kiinni, sain kuin sainkin rautalangat mallilleen. "Siivet" ja "pyrstö" saivat myös omat tukirankansa, tosin paljon yksinkertaisemmat. Niitä olisi kyllä kannattanut kiinnittää paremmin peruukkiin, kuten myöhemmin tuli huomattua - ne liikkuivat jonkin verran paikaltaan eivätkä tahtoneet asettua toistensa peilikuvikseen. Seuraavalla kerralla sitten paremmin. Toisessa kuvassa näkyykin seuraavan vaiheen alku.

Tunnistamaton valkoinen.. asia....

En sattunut jostain syystä ottamaan kuvaa tässä välissä, mutta rautalangan päälle vedin pari kerrosta sanomalehteä paperiliisterillä. Löysin netistä helpon ja erittäin toimivaksi osoittautuneen vehnäjauholiisteriohjeen; taisi olla 1 osa jauhoa ja 10 osaa vettä, keitetään pari minuuttia ja jäähdytetään ennen käyttöä. Käytännössä ilmaista, todella riittoisaa ja biohajoavaa. Jes!
Sanomalehtikerroksen päälle vedin gessoa, jotta maali olisi varmasti tarpeeksi peittävää. Ostamani akryylimaali ei nyt ihan ollut samaa sävyä peruukin kanssa, mutta kuidut peittivät sen tarpeeksi hyvin.

Magentaa Möykkyä tuli naureskeltua monet kerrat. Ja kuitua!

Seuraavaksi ryhdyin taistoon liiman ja kuitusilpun kanssa. Tavallinen erikeeperin kaltainen yleisliima liimasi kuidut oikein hyvin, pienen tukemisen kanssa myös pintojen alapuolelle. Ensin liimailin irtokuitua peittämään maalatun pohjan, ja myöhemmin liimasin peruukin omaa kuitua päälle, jotta osat näyttäisivät olevan yhtä peruukkia eikä erikseen päälle liimattuja kappaleita.

Kuusikorvainen vaaleanpunainen ilves tupsukorvineen, y/y?

Bad Boys Brothers Blues, yo!

Viimein pääsin eroon punaisesta mokkulasta!

Käsittelin etutöydön kutakuinkin samalla tavalla kuin siivet ja pyrstön. Ensin liimasin kuitua pohjaksi ihan vain tötterön muotoon ja yritin saada punaisen värin piiloon. Kuitupohjan päälle sitten rupesin liimaamaan kuitua siistimmin ja jätin sitä vähän päältä myös pystyyn - ei ihan reffikuvien mukaista, mutta olen parin fanartistin töihin addiktoituna tykästynyt hieman pörrömpään malliin. Ja se näytti myös valehtelematta paremmalta, pelkkä sileä pönttö otsalla oli hämmentävä.

Keskellä näkyy vielä rautalankaa, oho.

Poikkesin reffeistä hieman myös toisessa paikassa: Tobitakalla kuuluisi olla pystyssä olevaa hiusta päälaella, töyhdön takana, mutta yrityksistä huolimatta en saanut niitä hyvän näköisesti. Päätin siis luopua niistä ja tyydyin vain peittämään töyhdön reunakohdan ja rautalangan pään päältä. Tuloksesta tuli ihan siisti, parempi kuin jos olisin jättänyt vinksahtaneet piikit.

Paras tapa liimata kuitua töyhdön alapuolelle. Shh, älkää kertoko tästä poliisille!

Kun peruukin päälipuolen oli saanut kuntoon, enää tarvisi vain siistiä osien hapsuttavat kuitujen päät, vuorata koko komeus lakalla ja leikata vapaana roikkuvat pidemmät kuidut oikeaan mittaansa.

Tadaa, valmis!

 Tämä oli ensimmäinen isompi peruukkiprojektini, ja tykkäsin! Ennakkoluuloista ja pirujen seinille maalaamisesta huolimatta peruukin muokkaaminen sujui mielestäni oikein hyvin, ja kiikarissa onkin muutama mahdollinen jatkoperuukki..

Orka, Phoenix ja Baddap, mistäs muustakaan kuin Inazumasta.

Näihin kuviin ja näihin tunnelmiin, seuraavalla kerralla joko partamiehen valmistumisesta tai valokuvauksesta.

"Somehow, this bad guy called Toby the Kicker made it to the Japanese nationals" - Inazumaphotoshootin satoa

Nyt on kulunut noin puolitoista viikkoa Inazuma Eleven -photoshootmiitistä, joten nappasin muutamat hyvät ryhmäkuvat ja otokset omasta puvustani. Kävin läpi myös Animeconin kuvia, mutta ryhmäkuvaa lukuunottamatta näyn vain kourallisessa kuvista, joten nyt on luvassa pelkkää photoshootmateriaalia - niissäkin olin huomattavasti vähemmän esillä kuin muut, mikä kyllä sopii omaan kameraluontooni ja hahmoon.
 Muut shootissa olleet, hahmojen mukaan vasemmalta oikealle:

Tachimukai: Mintsu

Tsunami: Mape

Fudou: Jade

Sakuma: Emiko

Kuvaaja: Neena

":v"

Tule valituksi futismaajoukkeeseen, vasta sitten opi potkimaan palloa. Seems legit.

Koska meidän Tsunami oli täydellinen, ja koska kerrankin en derppaa taustatuupelona.

Väsynyt ja synkkä tauko koki muutoksen..

..kun Sakuma sai kuonoonsa.

Kiitos kaikki, olitte ihania ;_; ♥ Tobitakaa täytyy shootata lisää, koska tässä on tosiaan about kaikki kuvat joita minusta löytyy, mutta olen myös jossain välissä tekemässä Tobin muita pukuja (mm. valkoinen t-paita + esiliina mmmmmyeah) joten ainakin peruukkia tulee näkymään myöhemmin lisää. Ja myös peruukin vaiheista...
(psst, otsikon pätkä on biisistä jossa myös Tobi laulaa~)

Terveiset Animeconista ja uudesta blogista!

Tervehdys! Näin alkuun Bloggeriin muutosta: uuden blogin perustaminen ei ollut sinällään mukavaa, kun olen jo kerran aiemmin muuttanut tämän blogin uudelle blogialustalle, mutta en vain enää kestänyt Wordpressin ulkoasuteemoja. Mikään niistä ei ollut mieleen ja muokkausmahdollisuudet melkein olemattomat, joten näin nyt sitten kävi. Bloggerissakin pystyy ilmeisesti määrittämään merkinnän julkaisupäivän manuaalisesti, joten yritän jossain välissä saada heitettyä kaikki vanhat merkinnät tännekin. Katsotaan miten ehdin töiden ja tulevan muuton lomassa.

Mutta! Viime viikonloppu tuli vietettyä Kuopiossa Animeconin merkeissä. Perjantai-iltapäivänä lähdimme porukalla kohti Lahtea, missä hyppäsimme Pääkaupunkiseudun cosplay-yhdistyksen järjestämään conbussiin. Koko bussimatka oli oikein mainio ja hyvin järjestetty, suuret kiitokset Nezumille! Hyppään ehdottomasti uudestaan kyytiin jos uusia kyytejä järjestetään. Lattiamajoituksessakin kaikki meni nappiin, ainoa valituksen aihe oli liian ohut patja koska kunnon patjat oli liian isoja mukaan.

Vasemmalta: Hiroto (Jaakko), Fudou (Jade), Sakuma (Emiko), Tobitaka (minä), Tachimukai (Mintsu), Tsunami (Mape) ja Gouenji (Miika). Kuvasta kiitos Weerulle!

Lauantaina meillä oli kasassa Inazuma Eleven -ryhmä, johon kuului ylläolevan kuvan kokoonpanon lisäksi Aphrodi (Neena). Päivä oli mukava, porukka oli mahtava ja tuli tavattua paljon conkavereita sekä netistä tuttuja ihmisiä! Itse asiassa olin koko viikonlopun ajan paljon sosiaalisempi kuin varmaan vuosiin coneissa, tuntui aivan mahtavalta pystyä puhumaan niin monen kanssa sen sijaan, että vain katsoisi nurkasta muiden menoa ja tökkisi maahan kuoppaa.
Lauantain ohjelmaan kuului siis pääasiassa porukalla pyörimistä photoshoottauksen ja jalkapallon pelaamisen merkeissä, mutta mukaan mahtui yksi ohjelmakin: LittleKuriboh Q&A. LittleKuribohia oli ihana kuunnella, juttu luisti ja katsomo hurrasi kaikelle ja kovaa. :D

Iltabileiden sijaan siirryimme illan puolella majoitukseen chillaamaan, missä myös oli pakko koekäyttää myyntipöytäostos:

Kovat kundit käyttää puhallettavia Mameshiba-tuoleja.

Sunnuntaina kukaan porukastamme ei laittanut cossipukua päälle, joten päätimme vetää koko päivän rennolla meiningillä. Oleskelimme conalueella, kiersimme myyntipöytiä ja taidekujaa (ja pakko päästä sanomaan, Mada on ihana ihminen! ♥) ja vietimme rauhallisen lounastauon Rossossa. Lisäksi kuvasin myös Aselean Elincia -pukua, ja itse pidän siitä sekä kuvista oikein kovasti, joten heitän yhden tänne ihan vain koska rakastan:

♥

Kotimatka taittui taas conbussin mukavassa matkassa, tosin aikataulu kiristyi sen verran että päädyimme Lahdessa juoksemaan sateessa junaan matkalaukkujen kanssa - kyseessä oli illan viimeinen juna, josta jääminen olisi tarkoittanut aika lailla ongelmia. Ehdittiin kuitenkin, melko märkinä ja väsyneinä, ja kotiin päästiin keskiyön tuntumassa. Nyt sitten on conkrapulapäivä ja viikonlopun fiilistely menossa, ja täytyy kyllä todeta että oli mukavimpia coneja missä olen ikinä ollut!

Lisää kuvia Tobitakapuvustani tulossa, sillä pidimme photoshootin viikkoa ennen Animeconia. Lisäksi muistikortilla on iso kasa wip-kuvia peruukista, jonka sisällöstä moni oli kiinnostunut, joten katsotaan mitä ensi kerralla saan tänne aikaiseksi.

Aika paljon kaikkea - Desucon 2012

Alkaa olla kohta täysi viikko Desuconin viimeisistä hetkistä, joten onkin aika saada jotakin elonmerkkejä tännekin suuntaan. Lyhyehkö raportaasi, mutta se ei varmaan haittaa ketään.
Ensimmäinen kuva on itse ottamani, loput otti Elzy.

Kesäillat Sibeliustalolla on aina niin kauniita.

Perjantain pätkäpäivä meni normivaatteilla melko lailla ohjelmien parissa; niitä tuli seurattua muistini mukaan neljä kappaletta? Perjantai oli myös henkilökohtainen lagipäiväni, mikä oli hyvä verrattuna sen pituuteen muihin päiviin nähden, jolloin meno oli huomattavasti parempaa.

Kummituksia, iik!

Lauantaina kierrätin vanhaa tuttua Phoenixia, ja tällä kertaa pieni kuvausryhmämme koostui samoista henkilöistä mutta hieman eri hahmoista. Minun olisi pitänyt yrittää laittaa peruukki parempaan kuntoon ennen conaamua, mutta koska en jaksanut, se haritti ja purkautui sivusta jatkuvasti. Lisäksi kyllästyin puvun pitämiseen (lähinnä juuri peruukin takia) niin, että iltapäivän ruuanhakureissulla pesin naamani ja jätin peruukin sekä takin autoon. Lauantainakin tuli kierrettyä jonkin verran ohjelmissa, reippaasti enemmän kuin tavallisesti.

Ikävä kyllä Lahti ei ole kovin lähellä Lähi-Idän maisemia, mutta satama kelpaa!

Sunnuntaina oli vuorossa pukudebyytti, kun hyppelimme Damin kanssa paljasjalkaisina punapäinä. Puku oli todella mukava päällä ja onneksi Desusää ei iskenyt, joten ulkolämpötila oli oikein sopiva raajat paljastavalle puvulle. Viimeisenä päivänä oli oikein rento meno; porukalla syöminen on aina mukavaa, ja oli mukava vain oleskella ulkona auringossa. Kiitos kaikille joiden kanssa törmättiin, juteltiin, kuvattiin ja vietettiin aikaa ♥

Vaikka shortsit ja tylli näkyy, ja unohdin naamani kuvaushetkellä, niin täytyy tänne nyt edes yksi actionkuvakin saada.

 ps. huomenna ryhdymme taistoon futispoikien peruukkien kanssa! toivottakaa onnea!

Mitä, vielä kuukausi Desuun? - Morgianan vauhdikkaat vaiheet

Ilmeeni kun tajusin, että Desuun oli muutama päivä sitten tasan kuukausi. Katsoin ympärilleni levittyneitä cosplayn osasia ja ajattelin että herran jestas, pukuhan on lähempänä valmista kuin mikään puku on ollut conia edeltävän viikon alussa! Nyt onkin aika viskata tänne vähän wip-merkintää ja koittaa pitää kirjoitustahtia yllä. Siis!

Morgianan ilmeikkyys on kaunista.

Morgianan pukuhan on melkoisen simppeli, sillä se koostuu vain yksinkertaisesta mekosta ja härpättimistä. Mekon leikkelyyn ja ompeluun ei mennyt kuin päivä tai pari, ja sen suurin ongelmakohta oli muoto; kuinka saada se sopivan ilmavaksi?

Tylliä! Paljon tylliä!

Lähdin siis kasaamaan helman alle tulevaa tyllihametta pelon- ja jännityksen sekaisin tuntein: tyllistä tulee mieleen vain yläasteen käsityötunnit, kun toinen ryhmäläinen teki tyllihametta ja katkoi kiristyslangat lukuisia kertoja ja joutui aloittamaan ompelun aina alusta. Muistikuvien ja netin avulla sain jonkinlaisen kuvan päähäni ja lähdin kokeilemaan, miten hameen teko onnistuisi. Ja ihan hyvinhän se onnistui.

Ai mitä, eikö tästä pitänytkään tulla huntu..?

Sain tyllit nätisti rypytettyä, ja paremman tiedon ja taidon puutteessa ompelin ne ylijäämäkangassuikaleeseen kiinni. Laitoin kolme kerrosta tylliä, ja tulos näyttääkin oikein hyvältä:

Vertailukohde, pelkkä mekko päällä.

Tässä taas tyllihame alla, puff!

Nostetta voisi hameessa olla vielä enemmänkin, mutta kangas on melko raskasta (sillä läpikuultavuuden takia se on kaksinkerroin) enkä alun alkaenkaan lähtenyt tavoittelemaan aivan yhtä kohotettua helmaa. Tällä tyllimäärällä hame on vielä melko eläväkin, ja liikkuu nätisti potkujen yms. mukana.
Vyösysteemi on vielä vähän työn alla; siitä puuttuu takana oleva pallura ja siitä lähtevät kangaskaistaleet, ja etuosaa pitää hieman siistiä ja ommella osat niin että ne pysyvät kunnolla paikoillaan. Peruukin pistin tilaukseen aivan viime kuun lopussa, ja olin todella yllättynyt kun se löytyi postilaatikosta tällä viikolla! Leukani tipahti kun avasin paketin, luulin tilanneeni lyhyemmän yksilön mutta pussista löytyikin oikea kaunotar:

Valokuva ei tee sille yhtään oikeutta, ei yhtään *__*

Sain tapella itseni kanssa jonkin aikaa ennen kuin raaskin lähteä kynimään peruukkia, ja otinkin kuitua talteen enemmän kuin olin aluksi ajatellut: poninhäntään ainakin, mutta lisäksi huomasin että peruukki on takaa melko ohut, joten luultavasti yritän saada sitä vähän vähemmän läpinäkyväksi takaa. Kokeilen tässä joku päivä weftien tekoa, mikäli löydän tukikangasjämät jostakin kellarin uumenista. Peruukin sain kuitenkin leikattua perusmuotoonsa, tosin se tarvitsee vielä paljon siistimistä ja säätämistä, mutta meikkikokeilun kanssa se näyttää jo oikein lupaavalta.

Osaan kuvata itseäni vol. 3689

Alustavasti näyttää melko siltä miltä pitääkin. Rakastan Morgianan silmämeikkejä/tapaa jolla Ohtaka piirtää Morin silmät, ja yritin saada vähän saman tapaista lookia itsellenikin - ainakin peruukin kanssa toimii. Räpsäisin vielä kuvan pelkistä meikeistä:

Kyllä vielä joskus opin.. sekä kuvaamaan että meikkaamaan.

Silmämeikkien tekeminen on minulle vielä jotakin hyvin hankalaa, mutta eiköhän taidotkin kohene kokemuksen myötä! Tällä kertaa uusia oivalluksia olivat kaapista löytynyt ripsikampa (ainakin oletan sen olleen sen tyyppinen kapine) ja se, että ripsieni tyvet ovat tajuttoman vaaleat. Tarvitseeko väriä laittaa ihan tyveen asti, ja miten ihmeessä se tehdään? Pari kertaa oli hilkulla ettei koko silmän alue muuttunut mustaksi ja harja tökännyt silmään kun yritin saada väriä ripsien koko pituudelle, joten jätin tappelun suosiolla toiselle kerralle. Hämmentynyt noobie-meikkaaja on hämmentynyt, pitää yrittää etsiä apuja jostakin.

We need a doctor here - John Watson

Heippa, en ole vieläkään kuollut! Cosplayelämä alkaa taas kiristää tahtia hiljalleen, toivotaan että saan aikaiseksi parikin eri wip-postausta tässä loppukevään kuluessa. Eka puku on hyvällä mallilla ja muutkin suunniteltuna! Tällä kertaa loput talven photoshootsadosta.
Pienestä BBC Sherlock -ryhmästämme saisi kyllä monen monta kirjoitusta aikaiseksi, etenkin derp-mielessä otettuja kuvia on aika lailla kertynyt, mutta viimein sain muutaman vähän suunnitellumman ja laadukkaamman otoksen muokattua. Ryhmässämme siis itse olen Watson, edorei on Sherlock ja Elisa on Moriarty. Kuvat ovat kaikki jonkun meistä kolmesta ottamia, ja paikka/aika siis Desucon Frostbite.

edorei muokkasi kuvan.

kissa on paras proppi. ♥

Lisäksi yksi kuva on pelkkä satunnaisotos conituksen lomassa, mutta lisään sen tänne jotta itse muistaisin ja löytäisin sen taas helpommin; tykkään kovasti miten valo tulee kasvoilleni, ja voisin käyttää tuota väritysreferenssinä joskus.